Tutti ei meidän vauvojen mielestä ole kuulunut välttämättömiin lastentarvikkeisiin. Vee imeskelee tuttia lähinnä vaunuissa nukahtaessaan ja sylkäisee sen sitten suustaan. Monesti unohdan ottaa tutin mukaan, ja harmittelen sitä sitten jossain vaiheessa matkaa. Nyt löysin hienon tuttiketjun, jonka avulla tutti on kulkenut paremmin mukana. Valmistaja on Suvi-Kukka ja näitä on myynnissä Piilo-kirppiksellä.
Tutti on välillä ihan kätevä, sillä se rauhoittaa ja auttaa pääsemään uneen. Tosin Vee ei ole tutistaan järin innostunut, ja minun on vähän vaikea käsittää, miten joillain vauvoilla tutti tuntuu pysyvän suussa koko ajan. Meillä on kokonaan tutittomia päiviäkin, jos tutti vain unohtuu käyttämättä.
Tee ei aikoinaan ikinä oppinut syömään tuttia. Alkuviikkoina paino nousi hitaasti, ja kaikkien lisämaitojen ja imetysten rumbassa en uskaltanut antaa tuttia, ettei se häiritsisi imuotteen oppimista. Kun sitten parikuisena painonkehitys vaikutti tarpeeksi tasapainoiselta, Tee ei ollut tutista enää yhtään kiinnostunut. Tutti ei vain pysynyt suussa, eikä hermot kestäneet jatkuvaa tyrkyttämistä. Joskus vaunulenkille isoisän kanssa annoin tutin mukaan, mutta lähinnä aikuisen henkiseksi turvaksi, jotta olisi joku keino rauhoittaa vauvaa, jos itku sattuisi yllättämään. Kolmen kuukauden hujakoilla Teelle iski hillitön nyrkinkaluamisvaihe, jolloin saatiin paljon hyväntahtoisia neuvoja ja varoitteluja, miten vauvalle kannattaisi antaa tutti, koska siitä on helpompi vieroittaa kuin peukalosta. Käsien tutkiminen jäi kuitenkin aika pian, eikä Teestä kehittynyt peukunimeskelijää.
Veelle tarjosin tuttia jo aika pienenä, varmaan viikon parin ikäisenä, kun imetys alkoi lähteä kunnolla käyntiin. Tutti on kyllä hyvä sellaisissa tilanteissa, joissa vauvaa ei muuten pysty rauhoittelemaan. Vee myös välillä selvästi kaipaa rauhoittuakseen jotain imeskeltävää, josta ei tule maitoa... Nukahtaminen on monta kertaa sujunut paremmin tuttia imeskellen, vaikka onnistuu se ilmankin. Vee on kummallinen vauva, joka ei mitenkään itsestään selvästi nukahda tissille. Nukuttaminen vaatii vimmattua heiluttelua riippumatossa, kantoliinassa tai vaunuissa, ja siinä tutti on välillä avuksi. Aika usein Vee tosin vain työntää kielellä tutin pois suustaan. Ei kiinnosta. Jos näin jatkuu, niin tutti jää varmaan jossain vaiheessa kokonaan pois. Eipähän tarvitse vieroittaa.
Välillä törmää käsityksiin tutista vauvoihin jotenkin olemuksellisesti liittyvänä asiana. En käsitä, miksi vauvan pitäisi koko ajan olla tutti suussa, jos vauva viihtyy ilmankin. Näille ihmisille taitaa myös olla tuntematon ajatus, ettei vauva välttämättä (joka tilanteessa tai koskaan) huoli tuttia, vaikka sitä kuinka koettaisi tarjota. Toisaalta minusta ei ole tarvetta erityisesti välttää tutin käyttämistä paitsi jos sen epäilee haittaavan imetystä. Monissa tilanteissa tutti helpottaa elämää, rauhoittaa vauvaa ja minun on vaikea ajatella, että kohtuullisesta tutin mussuttamisesta olisi mitään haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti