perjantai 7. syyskuuta 2012

Sata!

Tänään olen miettinyt, että yksi tosi tärkeä juttu vanhemmuudessa on uskoa itseensä ja siihen, että tietää, mitä on tekemässä. Omaan elämään ja omiin lapsiin liittyvä asiantuntijuus karkaa helposti jonnekin kauas ja se pitää napata takaisin. Kukaan muu ei tiedä eikä tunne meidän elämää ja näitä lapsia niin hyvin kuin minä itse. Toinen tärkeä juttu vanhemmuudessa on olla valmis muuttamaan ja ravistelemaan omia käsityksiä, myös itsestä ja lapsista.

Olen viime aikoina lueskellut taas vähän enemmän lapsia ja lasten kasvatusta koskevia kirjoja. Osa kirjoista on ollut hyviä, antoisia ja miellyttäviä lukea. Joistakin kirjoista herää ainoastaan ajatuksia liittyen siihen, mikä tekstissä häiritsee. Olisi kiva jaksaa kirjoitella enemmänkin ajatuksia ylös. Ehkä ajatuksiin tulisi enemmän tolkkua, jos niitä pistäisi sanoiksi.

Tämä oli jo sadas postaus tässä blogissa. Alunperin ajattelin, että saisin tänne kirjoitettua niitä pieniä juttuja lapsista ja arjesta, jotka helposti muuten unohtuvat. Olen kuitenkin ollut yhtä surkea täyttämään tätä pienillä yksityiskohdilla kuin kummankaan lapsen vauvakirjaa. Toisaalta ehkä ei tarvitse, jos ajatuksissa on muita juttuja päällimmäisenä. En jaksa suunnitella, mistä kirjoittaisin, vaan tekstiä tulee siitä mistä on tullakseen. Mutta pari kirja-arviota ainakin on tulossa :)

1 kommentti:

  1. Onnea sadannesta postauksesta! Parhaat tekstit syntyvät juuri niin, että kirjoittaa pelkkää tajunnanvirtaa.... ainakin itse olen sen huomannut :)

    VastaaPoista